Olen vakavasti jotain mieltä.

Medioita seuratessa jotkut tietyt asiat jäävät toisinaan mietityttämään. Trumpin huojuva tulitikkutalo on outoa katseltavaa, mutta alan olla jo noille uutisille immuuni. Menen kevättalvella käymään Kaliforniassa, joten pidän matalaa profiilia. Tiedä vaikka kyyläävät somea ja löydän itseni Guantanamon leiriltä oransseissa haalareissa?
Sinisten Sampo Terho sanoi kesäkokouksen yhteydessä puolueensa tähtäävän ”hallittuun maahanmuuttoon”. Kuulostaa äkkiseltään fiksulta ja varmasti uppoaa tiettyihin piireihin.
Selkeät faktat ja karut tulevaisuuden näkymät vain puhuvat Terhon kaunopuheita vastaan. Ilmasto lämpenee, vesivarat hupenevat ja törkyä on enemmän kuin tarpeeksi. Konfliktit eivät ole mihinkään katoamassa ja ääriliikkeitä syntyy sitä mukaa uusia, kun vanhat tapetaan sukupuuttoon.
Ei katkeruus ja viha väkivalloin katoa, sitäkään ei olla opittu. Juuri pommit ja puhdistukset sekä niistä seuraava toivoton köyhyys pitävät kierrettä yllä ja toimivat kasvualustana uusille ääriliikkeille.
On aivan väistämätöntä, että tulevaisuudessakin ihmiset lähtevät liikkeelle suurin joukoin, olipa riskit kuinka suuria hyvänsä. Paremman perään mennään vaikka kuoleman uhalla, jos toinen vaihtoehto on varma kuoliaaksi nääntyminen, merkityksettömyys ja tapetuksi tuleminen. Emme voi tälle asialle mitään.
Emme myöskään voi mitenkään seuloa tulijoita elintasopakolaisiin, valehtelijoihin ja oikeasti avun tarpeessa oleviin.
Kun jonain päivänä miljoona ihmistä tulee rajan yli, olemmeko hallitussa maahanmuutossa? Tulevat läpi aitojenkin, kun tilanne käy tarpeeksi tuskaiseksi. Tätä ei tippaakaan helpota se, että maapallon väkiluku kasvaa koko ajan hurjaa vauhtia. Eli mitä ihmettä on tämä ”rajat kiinni”-unelmointi? Sehän vain siirtää realismiin perustuvaa ja faktat tunnustavaa suunnittelua.
Olemme siis menossa vaikeampaan suuntaan samalla kun tuudittaudumme kuvitelmaan tilanteen hallinnasta. Emme ole maapallolla yksin ja vääjäämättä joudumme kohtaamaan globaalit ongelmat. Missä ihmeen satumaassa me kuvittelemme olevamme?

Suomessa ongelma on näköalojen kapeus ja haluttomuus myöntää tosiasiat. Monien tavallisten ihmisten keskuudessa elää yhä kuvitelma lintukodosta, jossa meillä on kosolti oikeuksia, vallitsee tasa-arvo, sananvapaus ja suomalainen rehellisyys ja hyvyys.
Juttelin eilen kadulla keski-ikäisen naisihmisen kanssa, joka keräsi nimiä uuden puolueen perustamiseksi. Naisella oli pinssejä, rintaneuloja ja Suomen lippukin maastolakissa. Kyse oli isänmaallisesta liikkeestä, joka sanoi haluavansa hyvän tulevaisuuden ja vapaan Suomen, irti EU:sta jne. Painotti sitä, ettei ole rasisti, vaikken sitä häneltä kysynytkään. Keskustelu oli alkuunsa hyvä, joskin hän eli entisaikojen asenteissa ja siksi puhuimme lopulta toistemme ohitse. Kohtelias kiinnostukseni loppui, kun en jaksanut kuikkia samasta pienestä reijästä maailmaa hänen kanssaan pidempään.
Kerroin toki, että minäkin haluaisin kaikenlaista, mutta satujen sijaan pitäisi keskittyä olennaiseen, eli muokkaamaan asennettamme siihen suuntaan, että meidän on hyväksyttävä tietyt kehistykulut ja ongelmat sen sijaan, että hampaat irvessä taistelemme tuulimyllyjä vastaan. Kuulumme koko ihmiskuntaan, emme vain Suomeen. Talvisotakin on jo loppunut, hetki sitten…

Päättäjät hakevat kasvu-uria ja vannovat ikuisen talouskasvun nimeen, samalla kun kalastelevat ääniä näillä ”hallittu maahanmuutto” sun muilla kansaa nuoleskelevilla tarinoilla. Tämä on surullista. Ollaan vikasuunnassa, täysin. Pidemmän tähtäimen talousennusteet ovat yhtä tyhjän kanssa tässä maailmassa.

Aamulla kuulin vielä uutisista, että jonnekin itä-rajan tuntumaan ollaan perustamassa uutta suurta ostoskeskusta. Yhtenä tärkeänä kohdeasiakasryhmänä venäläiset. Jäin miettimään sitä, mikä järki on perustaa jatkuvasti uusia suuria ostoskeskuksia kaikkialle, kun ne ovat helvetin tylsiä ja suorastaan elämänvastaisia paikkoja? Kun pelkkä kulutus, helppous ja tuotot määräävät toimintaa, tuloksena on aina rumaa ja epäinhimillistä jälkeä, kuten persoonattomat hehtaarihallit, jonne yksilöt hukkuvat karjalaumoiksi ja joiden liikkeitä säädellään kulutusporkkanoilla ja tarpeettomilla tarpeilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *